Aamujuoksu

Kukkokiekuu! Pomppaan ylös sängystä ja juoksen paitasillani pihalle. Matti on valinnut mäen korkeimman paikan, jossa täräyttää kiekaisunsa. Kello on puoli viisi. Helatorstai alkaa tällä kylällä aikaisin. Mistä se vietävän siipiveikko on livahtanut karkuun? Kukkojahtiin! Juoksen muutaman kierroksen pihaa ympäri ennen kuin saan kaverin kiinni.

Talvi meni sopuisasti kukkoveljesten välillä. Mutta kun kevät tuli, alkoi tappelu. Matti ja Teppo piti erottaa. Vuoroin toinen on pikkuhäkissä ja toinen vuohien kanssa. Saavat vaihtelua.

No, sain Matin sisälle ja ajattelin vielä hetkeksi käydä pitkäkseni. Sen päiväinen rähinä juoksutti minut taas ulos. Teppo oli karannut peräkammarista Matin kimppuun. Nakkasin Tepon takaisin omaan punkkaansa ja… Unenpöpperössä jätin vuohelan oven auki ja elukat kirmasivat karkuun. Nappasin kukon varmuuden vuoksi kainaloon, ettei se livahtaisi minnekään kiljumaan ja aloitin vuohijahdin. Kun vihdoin sain kaikki sisälle, pamautin oven äkkiä kiinni.

On se onni, että paparazzit eivät väijy tätä emäntää – siinä olisi ollut kansalle iloa, kun akka juoksee letti suorana, kukko kainalossa vuohien kintereillä. On se vaan hienoa, kun on kukko veljineen talossa!