Matti ja Teppo

Tuttavamme hankki kymmenen nuorta kanaa. Myöhemmin selvisi, että kanoja oli vain yksi ja kukkoja yhdeksän.
Kun meille tarjottiin kukkoa, lupasin miettiä asiaa isännän kanssa. Olisihan se somaa, kun pihassa kuopsuttelisi oma kukko. Mutta yksinäistä sillä olisi. Päätimme ottaa kaksi.
Lapset olivat apuna tarhan rakentamisessa. Ja nimet piti keksiä. Lasten ystävä tuumasi, että Matti ja Teppo – laulajaveljekset.
Matti ja Teppo muuttivat tarhaansa. Kuopivat maata ja mutisivat tyytyväisinä. Illalla myöhään kävin vielä tarkistamassa, miten kukot voivat. Veljekset nukkuivat vierekkäin.

Aamulla alkoi komea laulu. Isäntä tarkisti kellon – neljä. Yritimme nukkua, mutta kilpalaulanta jatkui. Ei siinä muu auttanut, kun herätä. Kävin rupattelemassa kukoille, että onpa pojilla mahtavat äänet, mutta josko vähän myöhemmin aloittaisitte harjoitukset. Matti ja Teppo jatkoivat kiekumistaan. Ovat nyt kiekuneet kolme tuntia. Isäntä ehti kerrankin lukea aamulehden rauhassa ennen töihin menoa. Ja minä olen siivonnut. Isäntä kävi vielä lähtiessä kannustamassa kukkoja, että jatkavat samaa rataa – pysyy emäntäkin ahkerana ja virkeänä.