Artikkelit aiheesta 'Kirjat'

Paras aloitus

Hyvää sananvapauden päivää! Jossain ei saa sanoa, ei kirjoittaa, ei elää poikkeavin mielipitein, toisenlaisin tavoin. Tämä on tärkeä päivä muistuttamaan meitä sananvapauden merkityksestä. Paras lukemani kirjan aloitus: Little Been tarina, Chris Cleave. Voiko mitättömyyden tunnetta ilmaista koskettavammin? “Useimmiten minä toivon, että olisin Britannian punta enkä afrikkalaistyttö. Kaikki ilahtuisivat nähdessään minut.”

Lue lisää..>>

ennusluut

Puotiini tuotiin monta pahvilaatikollista vanhoja kirjoja, joita olen hinnoitellut, tutkinut ja karsinut. Löysin kuormasta omakustannekirjan. Tai ainakaan kirjasta eikä sen tekijästä löydy mainintaa sähköisessä maailmassa, joten päättelin kirjan itsenäiseksi tekeleeksi. Jo tämä herätti mielenkiintoni. Kirjan ensimmäisellä sivulla on omistuskirjoitus: “Burn it!” “Takana ladon taivas oli pienen madon profeetan viimeiset sanat : tappakaa loputkin kanat :” […]

Lue lisää..>>

Kolea talo

Kirjastosta mukaani tarttui Charles Dickensin Kolea talo. Teos julkaistiin suomeksi vasta neljä vuotta sitten. Kersti Juva on onnistunut käännöstyössään. Dickensiläiseen maailmaan uppoutuminen oli helppoa, kiinnostavat henkilöt ja taitava kerronta pitivät siitä huolen. Kirjasta löytyi myös poliittista ja yhteiskunnallista satiiria, mikä teki siitä entistä mielenkiintoisemman. Kolea talo luo mielikuvan kolkosta asumuksesta viileine asukkeineen. Kuvitelmat eivät kuitenkaan […]

Lue lisää..>>

Tuhat loistavaa aurinkoa

On unohtumattomia kirjoja, jotka koskettaessaan muuttavat jotain lukijassaan. Minulle sellainen oli Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Aloitin lukemisen illalla. Tarinan imu oli niin huima, ettei se päästänyt otteestaan ennen kuin olin lukenut koko kirjan. Aamuyöllä kuuntelin kellon tikitystä. Sodan ja vihan taru on ikiaikainen. Niin myös kuvaelmat rakkaudesta. Khaled Hosseinin kertojan lahjat ovat poikkeukselliset. Kirjailija […]

Lue lisää..>>

Hiljainen tyttö

Suosittelin miehelleni Peter Hoegin kirjoista helpointa. Lumen tajun lukemiseen kului häneltä vuosi. Sitkeästi mieheni yritti löytää mielikirjailijani ajatuksen tästä Hoegin tunnetuimmasta teoksesta – turhaan. Kirjat ovat kuin ihmisiä: joihinkin on helppo tutustua, toiset tarvitsevat aikaa, jotta niitä ymmärtää, löytyy myös kirjoja, joiden olemassaoloa ei aina oivalla. Etsimällä jokainen voi löytää jostakin kirjasta ystävän. Oma lemmikkini […]

Lue lisää..>>

Sanantaitajat

Tänään liputetaan Aleksis Kiveä. On suomalaisen kirjallisuuden päivä. Mika Waltari syntyi sata vuotta sitten 19.9. 1908. Paavo Haavikko kuoli maanantaina 6.10. “Sataa vinosti, tuulee vaakasuoraan. Menen portille vastaan, vanhuuttani. Tee aina loppuun se minkä aloit, korjaa sitten sirpaleet ja virheet. Sehän on mahdotonta. Ei aika riitä.” -Paavo Haavikko Paavo Haavikko oli palkittu sanataiteilija, joka ei […]

Lue lisää..>>

Perhonen lasikuvussa

Katsoin isompien lasten kanssa elokuvan Perhonen lasikuvussa. Se vaikutti meidät kaikki. Elokuva kertoi nelikymppisestä toimittajasta, joka halvaantui ja pystyi kommunikoimaan ainoastaan vasenta silmää räpäyttämällä. Silmän räpäyksin hän saneli avustajalleen mielensä kirjaksi. Juttelimme lasten kanssa elokuvasta pitkään; kuinka mitättömiltä tuntuivat puheet muutamasta finnistä suklaansyönnin jälkeen, parista kertyneestä liikakilosta tai aamukiiressä kampaamatta jääneistä hiuksista. Ajatella, olemme elossa! […]

Lue lisää..>>

Äidin pikku pyöveli

Lukaisin ennen Tuntematonta sotilasta “kevennykseksi” ranskalaisen Claire Castillonin novellikokoelman Äidin pikku pyöveli. Herttaiset kuvat äiti-tytärsuhteesta karisivat novelli kerrallaan. Kun olin lukenut viimeisenkin kertomuksen, tuntui kuin olisin saanut mojovan iskun mahaan: hengästytti ja oksetti. Lukukokemus oli sen verran rankka. Yhtä kaikki, pidin epäsovinnaisesta kirjasta. Erityisesti suosittelen kirjaa jokaiselle äidille ja tyttärelle, joilla on ongelmia toistensa kanssa. […]

Lue lisää..>>

Täällä Pohjan tähden alla

Kirjahyllyssäni oli odottamassa sopivaa lukuhetkeä Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjan tähden alla. Keväällä hetki kävi sopivaksi. Kun lapset nukkuivat, minä luin Koskelan suvun vaiheita. Kesäkuun alussa siirsin kirjat suosikkieni rivistöön. Olisinpa lukenut kirjat kouluaikana – kotimaan historia olisi uponnut tähän kovaan päähän paremmin. Pidin kovasti Väinö Linnan selkeästä, elävästä kielestä. Palasin lukemaan uudelleen mieleisiäni vaiheita. […]

Lue lisää..>>